Tiesitkö, että urheilun harrastaminen ja sen katsominen yhdessä tarjoavat merkittäviä hyötyjä mielenterveydelle?
Urheilu itsessään lievittää stressiä ja ahdistusta, parantaa unenlaatua, kohottaa mielialaa, pitää vireystasoa yllä ja vahvistaa itsetuntoa. Fyysinen rasitus vaikuttaa kehossa monella tavalla: se laskee stressihormonien, kuten kortisolin, tasoa ja lisää hyvää oloa edistävien välittäjäaineiden, kuten endorfiinien ja dopamiinin, aktiivisuutta.
Liikunnasta saadut onnistumisen kokemukset ja uusien taitojen oppiminen pitävät mielen vireänä sekä vahvistavat resilienssiä ja minäpystyvyyden kokemusta. Mikäli harrastamaan lähtee yhdessä muiden kanssa, saa liikunnasta myös mukavasti sosiaalista tukea ja kannustusta.
Myös urheilun katsomisesta on iloa
Tuoreiden tutkimusten mukaan myös urheilun katsominen yhdessä muiden kanssa voi edistää mielenterveyttä. Se lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta, vähentää yksinäisyyttä ja helpottaa tunteiden ilmaisua. Yhdessä on helpompi purkaa tunteita, kuten pettymystä, iloa ja jännitystä. Saman joukkueen kannattaminen vahvistaa mukavasti myös me-henkeä.
Sekä urheilu että urheilun seuraaminen tuovat mukavaa rutiinia arkeen. Säännöllinen liikunta ja yhteiset pelinkatseluillat tuovat arkeen hyvää mieltä ja mahdollisuuksia yhteiseen tekemiseen. Urheilun kautta voikin löytää myös uusia tuttavuuksia ja vaikka uuden ystävän.
Maailman mielenterveyspäivän aattona 9.10. pelattiin Ilveksen ja Lukon välinen SM-Liigan jääkiekko-ottelu Nokia Arenalla. Tässä vihreässä ottelussa nostettiin esille mielenterveyden merkitystä, yhteistyökumppanina Pirkanmaan Mielenterveys ry.
Kirjoittaja
Oona Kangasniemi, Pirkanmaan Mielenterveys ry:n vapaaehtoisviestijä
Kirjoituksen tukena on käytetty seuraavia lähteitä:
– Blumenthal, J. A., Babyak, M. A., Moore, K. A., Craighead, W. E., Herman, S., Khatri, P., Waugh, R., Napolitano, M. A., Forman, L. M., Appelbaum, M., Doraiswamy, P. M., & Krishnan, K. R. (1999). Effects of exercise training on older patients with major depression. Archives of internal medicine, 159 (19), 2349–2356. https://doi.org/10.1001/archinte.159.19.2349
– Carless, D., & Douglas, K. (2010). Sport and physical activity for mental health. Blackwell.
– Conrad, D., & White, A. (2016). Sports-Based Health Interventions: Case Studies from Around the World (1st ed. 2016.). Springer New York. https://doi.org/10.1007/978-1-4614-5996-5
– Eather, N., Wade, L., Pankowiak, A., & Eime, R. (2023). The impact of sports participation on mental health and social outcomes in adults: a systematic review and the ’Mental Health through Sport’ conceptual model. Systematic reviews, 12(1), 102. https://doi.org/10.1186/s13643-023-02264-8
– Guo, J., Yang, H., & Zhang, X. (2024). How watching sports events empowers people’s sense of wellbeing? The role of chain mediation in social interaction and emotional experience. Frontiers in psychology, 15, 1471658. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2024.1471658
– Heijnen, S., Hommel, B., Kibele, A., & Colzato, L. S. (2016). Neuromodulation of Aerobic Exercise-A Review. Frontiers in psychology, 6, 1890. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2015.01890
– Kawakami, R., Kitano, N., Fujii, Y., Jindo, T., Kai, Y., & Arao, T. (2024). Association of watching sports games with subsequent health and well-being among adults in Japan: An outcome-wide longitudinal approach. Preventive Medicine: An International Journal Devoted to Practice and Theory, 189, 1–8. https://doi.org/10.1016/j.ypmed.2024.108154
– Peng, B., Chen, W., Wang, H., & Yu, T. (2025). How does physical exercise influence self-efficacy in adolescents? A study based on the mediating role of psychological resilience. BMC psychology, 13(1), 285. https://doi.org/10.1186/s40359-025-02529-y
