Velkakierre voi alkaa huomaamatta. Yhä useampi nuori elää arkea, jossa palkkapäivä ei tuo helpotusta vaan muistutuksen veloista. Velka ei kuitenkaan ole aina pahasta. Se voi olla harkittu investointi tulevaisuuteen. Ongelmaksi velka muuttuu silloin, kun takaisinmaksu ei enää onnistu ja arki alkaa pyöriä laskujen, perinnän ja stressin ympärillä (Mielenterveystalo.fi, i.a.). Juuri tähän tilanteeseen yhä useampi nuori ajautuu.
Aikuisuuden alku on taloudellisesti herkkä vaihe. 18–29-vuotiaana muutetaan pois kotoa, aloitetaan opinnot tai työ, ehkä perustetaan perhe. Samalla vastuu siirtyy omille harteille. Tutkimusten mukaan velkaantumisriski kasvaa selvästi jo puolen vuoden kuluttua kotoa muutosta ja mitä nuorempana muuttaa, sitä suurempi riski (Aaltonen ym., 2016). Kaikilla ei myöskään ole perheen taloudellista turvaverkkoa tukenaan (Nätkin ym., 2023).
Taustalla on usein muutakin kuin “huono rahankäyttö”. Työttömyys, pienituloisuus ja sosiaaliturvan riittämättömyys voivat lisätä riskiä. Yksi usein vähemmälle huomiolle jäävä riskitekijä on rahapelaaminen. Rahapelaaminen voi näkyä osana vapaa-aikaa tai harrastustoimintaa esimerkiksi vedonlyöntinä, nettipeleinä tai pelikoneina. Pelaaminen voi alkaa viattomana kokeiluna, mutta hallinnan kadotessa se voi johtaa nopeaan velkaantumiseen ja kierteeseen, josta irtautuminen on vaikeaa. Velkaantuminen voi tällöin tapahtua hyvin nopeasti, usein nopeammin kuin nuori itse ymmärtää. Erityisesti nuoret, joilla on impulsiivisuutta tai mielenterveyden haasteita, voivat olla alttiimpia riskipelaamiselle.
Lisäksi ylisukupolvinen huono-osaisuus voi heijastua nuoren taloustaitoihin ja luottotietoihin asti (Saari ym., 2020). Velkaantuminen ei siis synny tyhjiössä. Siihen vaikuttavat perhetausta, elämäntilanteet ja yhteiskunnalliset rakenteet.
Hyvä uutinen on se, että velkaantumista voidaan ehkäistä. Talousosaaminen on tutkitusti yhteydessä nuorten velkaantumiseen, ja siksi talouskasvatuksella on iso merkitys jo koulussa (Salo ym., 2025). Lisäksi tarjolla on maksutonta apua, talous- ja velkaneuvontaa, Ohjaamo-palveluja sekä kolmannen sektorin tukea. Apua kannattaa hakea ajoissa, mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään. Jos velka-asiat tai niihin liittyvä ahdistus painavat mieltä, maksutonta ja luottamuksellista keskusteluapua on saatavilla esimerkiksi MIELI Kriisikeskus-palveluissa, joissa nuori voi jutella tilanteestaan turvallisesti.
Nuorten velkaantuminen ei ole vain yksilön ”moka”. Se on ilmiö, jossa yhdistyvät asuminen, työmarkkinat, koulutus, vapaa-aika ja perhetausta. Siksi ratkaisutkin löytyvät usealta tasolta, paremmasta talouskasvatuksesta, matalan kynnyksen palveluista ja toimivista turvaverkoista.
Raha ei määritä ihmisen arvoa. Taloustaidot ja uskallus hakea apua voivat kuitenkin ratkaisevasti vaikuttaa siihen, kuinka turvallisesti nuori pääsee kiinni omaan tulevaisuuteensa. Et ole tilanteesi kanssa yksin.
Tukea talouskysymyksiin
https://www.nuortennetti.fi/arki/raha/tietoa-ja-tukea-raha-asioissa/
https://www.takuusaatio.fi/palvelut-ja-materiaalit/velkalinja-ja-kysy-rahasta-chat/
https://www.oikeuspalveluvirasto.fi/talous-ja-velkaneuvonta/palvelumme/tyokalut-ja-esitteet/
Lähteet
Aaltonen, M., Oksanen, A., & Rantala, K. (2016). Debt problems and life transitions: A register-based panel study of Finnish young people. Journal of Youth Studies, 19 (9), 1184–1203. https://research.ebsco.com/c/22pw2c/viewer/pdf/vvapwei3wf
Mielenterveystalo.fi. (i.a.). Onko velkaantuminen ongelmasi? Saatavilla 25.2.2026 https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/rahaongelmien-omahoito-ohjelma/onko-velkaantuminen-ongelmasi
Nätkin, R. & Sahlgren, L. (22.6.2023). “Velka on rumaa sanoi momma” -Ylisukupolvinen talouskasvatus perheissä. Kasvatus & aika. https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/120078/80117
Saari, J., Eskelinen, N., & Björklund, L. (2020). Raskas perintö: Ylisukupolvinen huono-osaisuus Suomessa. Gaudeamus.
Salo, J., Tahvonen, O., Lassander M. (2025). Kokonaistarkastelu velkaantumisilmiöstä. Oikeusministeriön julkaisuja, ohjeita ja selvityksiä 2025:25. (s.37–65). Oikeusministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/166341/OM_2025_25_SO.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kirjoittaja on sosionomiopiskelija Rebekka Sahama, joka on ollut työharjoittelujaksolla MIELI Kriisikeskus Etelä-Savon toimipaikassa Savonlinnassa keväällä 2026