Yhdistyksen säännöt

MIELI Vapaaehtoistyön työnohjaajat mielenterveys ry:n säännöt

1 §

Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on MIELI Vapaaehtoistyön työnohjaajat mielenterveys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Akaa ja toiminta-alue on koko Suomi.

2 §

Yhdistyksen tarkoitus

Yhdistys on kansalais- ja kansanterveysjärjestö, jonka tarkoituksena on edistää mielenterveyttä sekä ehkäistä mielenterveyden ongelmia.

3 §

Yhdistyksen toimintamuodot

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi

  • tehdä mielenterveys- ja kriisityötä
  • toteuttaa yhdistyksen tarkoitukseen liittyviä kehittämishankkeita
  • toimia alueellaan mielenterveyspoliittisena vaikuttajana
  • edistää koko elämänkulkua koskevaa liikunta-, sivistys- ja kulttuuritoimintaa – tehdä vaikuttamistyötä alueellaan
  • toteuttaa monimuotoista vapaaehtoistoimintaa
  • kouluttaa ja tarjota työnohjausta
  • toimia yhteistyössä mielenterveyttä edistävien yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa – osallistua alan kansainväliseen yhteistyöhön.

4 §

Yhdistyksen talous

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi kerätä jäsenmaksuja, vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä järjestää arpajaisia ja rahankeräyksiä.

Yhdistys voi toteuttaa mielenterveystyöhön liittyviä palveluja omana elinkeinotoimintana, erillisen yhtiön kautta tai yhteistyössä toisten toimijoiden kanssa.

Yhdistys voi omistaa irtainta ja kiinteää omaisuutta.

Yhdistyksen tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen ansion hankkiminen sen toimintaan osallistuville.

5 §

Jäsenet

Jäsenlajit:

5.1 Varsinainen jäsen

Hallitus voi hyväksyä yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi luonnollisen henkilön, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja joka on suorittanut MIELI Suomen Mielenterveys ry:n järjestämän vapaaehtoistyön työnohjaajakoulutuksen.

5.2 Opiskelijajäsen

Hallitus voi hyväksyä opiskelijajäseneksi luonnollisen henkilön, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja joka suorittaa MIELI Suomen Mielenterveys ry:n järjestämää vapaaehtoistyön työnohjaajakoulutusta. Koulutuksen päätyttyä opiskelijajäsenen tulee halutessaan hakea varsinaista jäsenyyttä. Opiskelijajäsen voidaan hallituksen päätöksellä erottaa yhdistyksestä, mikäli hän ei ole valmistumisvuoden loppuun mennessä hakenut varsinaista jäsenyyttä.

5.3 Kannattajajäsen

Hallitus voi hyväksyä kannattajajäseneksi luonnollisen henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.

5.4 Kunniajäsen

Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.

6 §

Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Jäsenelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen erottamispäätöksen tekemistä; ei kuitenkaan silloin, kun erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamisen laiminlyöminen. Jäsen ei ole esteellinen ottamaan osaa erottamisasian käsittelyyn.

7 §

Jäsenmaksu

Varsinaisilta jäseniltä ja kannattajajäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää vuosikokous. Jäsenmaksu voi olla erisuuruinen luonnollisille henkilöille ja oikeustoimikelpoisille yhteisöille, jotka ovat joko varsinaisia jäseniä tai kannattajajäseniä.

Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.

8 §

Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja neljästä kuuteen (4-6) muuta varsinaista jäsentä ja nollasta neljään (0-4) varajäsentä.

Puheenjohtaja valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksen muut jäsenet valitaan kahdeksi

vuodeksi kerrallaan ja heistä on vuosittain puolet erovuorossa. Ensimmäisellä kerralla erovuoroisuus ratkaistaan arvalla.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi (2) hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallituksen kokoukseen voidaan osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla, mikäli hallitus niin päättää.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, jota puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa. Vaaleissa ja salaisessa äänestyksessä tasatulos ratkaistaan arvalla. Vaaleissa valituksi tulevat eniten ääniä saaneet.

9 §

Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi heistä yhdessä hallituksen muun jäsenen tai hallituksen määräämän yhdistyksen toimihenkilön kanssa.

10 §

Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Yhdistyksen taloutta hoidetaan hallituksen hyväksymän taloussäännön mukaisesti.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille/tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajien/tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.

11 §

Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä huhtikuun loppuun mennessä.

Kokouskutsu on toimitettava jäsenille viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta postitetulla kirjeellä tai julkaistaan ilmoituksena paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä tai lähetetään jäsenille sähköpostitse tai julkaistaan paikallisseuran kotisivuilla. Postitse ja sähköpostitse toimitettava kokouskutsu lähetetään jäsenen yhdistykselle ilmoittamaan yhteystietoon.

Etäosallistuminen yhdistyksen vuosikokoukseen ja ylimääräiseen kokoukseen on mahdollista teknisen apuvälineen avulla, mikäli hallitus on tästä kokouskutsussa ilmoittanut. Hallitus päättää etäosallistumisesta.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Ylimääräinen kokous on pidettävä 30 vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Kullakin varsinaisella jäsenellä on yhdistyksen kokouksessa yksi (1) ääni. Kannattajajäsenillä on yhdistyksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.

Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa. Vaaleissa ja salaisessa äänestyksessä tasatulos ratkaistaan arvalla. Vaaleissa valituksi tulevat eniten ääniä saaneet.

12 §

Vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. kokouksen avaus
  2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
  3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
  5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto
  6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
  7. vahvistetaan kuluvan vuoden toimintasuunnitelma, talousarvio sekä seuraavan vuoden jäsenmaksujen suuruudet
  8. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
  9. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa
  10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

13§

Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.

Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa yhdistyksen kokouksessa, joiden väliaika on kolme (3) kuukautta, vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa sen varat luovutetaan MIELI Suomen Mielenterveys ry:lle käytettäväksi liiton paikallisten rekisteröityjen yhdistysten kehittämistoimintaan.