Kainuun mielenterveysverkosto

Nuorten työntekijöiden työhyvinvointi rakentuu arjen johtamisessa, jossa kuormitus tunnistetaan ajoissa ja mielenterveyttä vahvistetaan ennakoivasti.

Sosiaali- ja terveysalan työ on monella tapaa kuormittavaa. Kiire, henkilöstövaje ja emotionaalisesti vaativat tilanteet lisäävät psyykkistä kuormitusta, mikä näkyy erityisesti nuorten työntekijöiden jaksamisessa. Nuorten mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ovat lisääntyneet, ja siksi työyhteisöissä on tärkeää vahvistaa varhaista tukea ja työhyvinvointia edistäviä käytäntöjä.

Nuorten työntekijöiden työuran alkuvaihe on kuormitukselle altis. Ammatillinen identiteetti, työelämätaidot ja työkyky ovat vielä kehittymässä, ja samanaikaisesti työelämän odotukset voivat tuntua korkeilta. Mielenterveyden haasteet voivat liittyä epävarmuuteen omasta osaamisesta, kuormittaviin muutostilanteisiin, työelämätaitojen kehittymiseen tai erilaisiin elämäntilanteisiin, joita on tärkeää huomioida työssä jaksamisen tukemisessa. Tämä voi lisätä uupumisriskiä ja heikentää sitoutumista työhön.

Esihenkilön rooli työhyvinvoinnin tukemisessa korostuu työuran alkuvaiheessa ja edellyttää suunnitelmallista, ennakoivaa ja mielenterveyttä vahvistavaa johtamista. Nuoret työntekijät arvostavat avointa vuorovaikutusta, tasapuolisuutta, esihenkilön läsnäoloa sekä säännöllistä ja rakentavaa palautetta. Lähiesihenkilöllä on paras mahdollisuus tunnistaa kuormitustekijöitä, seurata poissaoloja ja käydä varhaisen tuen keskusteluja. Selkeä ohjaus, palautteen antaminen ja yksilöllinen tuki vahvistavat jaksamista ja ammatillista kehittymistä.

Esihenkilö voi arjessa räätälöidä työtehtäviä, huomioida työn ja perheen yhteensovittamisen haasteet sekä tarjota tukea ennaltaehkäisevän mielenterveystyön näkökulmasta. Aktiivinen ja välittävä tuki, selkeät ohjeet työn organisointiin sekä avoin vuorovaikutus kuormituksesta ja tuen tarpeista voivat merkittävästi ehkäistä uupumista ja mielenterveysperusteisia sairauspoissaoloja.

Edistävä mielenterveysjohtaminen tukee nuorten työntekijöiden työhyvinvointia, työkykyä ja sitoutumista. Se näkyy arjessa esihenkilön läsnäolona, kuuntelemisena sekä työn sujuvuutta tukevina johtamiskäytäntöinä. Keskeistä on tunnistaa kuormitustekijät ajoissa ja tukea työntekijän palautumista sekä työssä kehittymistä.

Mielenterveyttä edistävä keskustelu on yksi keskeisistä esihenkilön keinoista tukea nuorten työntekijöiden työhyvinvointia. Keskusteluja voidaan käydä perehdytyksen yhteydessä, kehityskeskusteluissa tai arjen kahdenkeskisissä kohtaamisissa. Avoin ja ennakoiva vuoropuhelu auttaa tunnistamaan kuormitustekijöitä ajoissa ja sopimaan tukitoimista, kuten työn muokkauksesta, tauotuksesta, mentoroinnista tai työterveysyhteistyöstä. Työntekijälle tämä merkitsee mahdollisuutta tulla kuulluksi ja saada tukea jaksamiseensa, kun taas työyhteisössä se vahvistaa luottamusta, yhteistyötä ja hyvinvointia.

Nuorten työntekijöiden työhyvinvoinnin tukeminen ei ole vain yksittäisten tukitoimien toteuttamista, vaan ennen kaikkea pitkäjänteistä arjen johtamista, jossa työntekijä kohdataan yksilönä, hänen voimavaransa tunnistetaan ja työyhteisö tarjoaa turvallisen ympäristön kasvaa ammattilaiseksi.

Kirjoitus perustuu YAMK-opinnäytetyöhön, jossa tarkasteltiin mielenterveysjohtamisen merkitystä nuorten sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden työhyvinvoinnin tukemisessa. Tutkimus toteutettiin Kainuun hyvinvointialueella. Opinnäytetyöhön voi tutustua tarkemmin alla olevasta linkistä.

Mielenterveysjohtaminen nuorten sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden työhyvinvoinnin tukena Kainuun hyvinvointialueella – Theseus

Teksti:

Eija Hujanen, henkilöstökoordinaattori, sairaanhoitaja (YAMK)

Kainuun mielen hyvinvoinnin ohjelmassa 2025–2029 yksi neljästä painopisteestä on luonto, liikunta ja kulttuuri. Tutkimusten mukaan luonnossa oleskelu vähentää stressiä ja vahvistaa mielialaa, liikunta tukee jaksamista ja psyykkistä hyvinvointia, ja kulttuuri lisää osallisuuden sekä merkityksellisyyden kokemuksia.

Työikäisten arjessa mielen hyvinvointi rakentuu usein pienistä teoista: lähimetsässä kävelystä, kulttuurielämyksistä, harrastuksista ja yhteisöihin kuulumisesta. Ammattilaisilla on tärkeä rooli näiden mahdollisuuksien tunnistamisessa ja esille nostamisessa asiakaskohtaamisissa.

Asiakaskohtaamisissa ammattilaisella on hyvä olla työkalupakissaan valmiina konkreettisia välineitä hyvinvoinnin vahvistamiseen. Hän voi hyödyntää luontoa, kulttuuria ja liikuntaa osana mielen hyvinvoinnin tukemista sekä ohjata konkreettisesti asiakkaat löytämään palveluita ja omahoidon välineitä.

Ammattilainen hyvinvoinnin mahdollistajana

Mielen hyvinvoinnin edistäminen on osa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen jokapäiväistä työtä. Pienet arjen valinnat, mielekäs tekeminen ja sosiaaliset yhteydet vaikuttavat merkittävästi ihmisen jaksamiseen ja elämänlaatuun.

Ammattilaisen rooli on toimia keskustelijana, rinnalla kulkijana ja mahdollisuuksien näkyväksi tekijänä. Tavoitteena ei ole tehdä valintoja asiakkaan puolesta, vaan auttaa tunnistamaan voimavaroja, vaihtoehtoja ja hyvinvointia tukevia ratkaisuja. Kun yksilön voimavarat ovat vähissä, vastuu omasta hyvinvoinnista voi tuntua raskaalta. Silloin ammattilaisen tehtävänä on kuunnella, sekä auttaa jäsentämään tilannetta, sekä löytämään juuri kyseiselle ihmiselle sopivia ja hänen luontaisesti arkeensa soveltuvia tukikeinoja.

Ammattilaisen työkalupakkiin kuuluvat myös kansalaisyhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet. Järjestöt, yhdistykset ja seurakunnat tarjoavat toimintaa, joka vahvistaa yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja kokemusta johonkin kuulumisesta.

Omahoito-ohjelmat osaksi arjen tukea

Mielenterveystalo.fi tarjoaa maksuttomia omahoito-ohjelmia erilaisiin elämäntilanteisiin, kuten stressiin, ahdistukseen, uupumukseen ja ihmissuhteiden haasteisiin. Ohjelmat tarjoavat luotettavaa tietoa, harjoituksia ja konkreettisia työkaluja oman hyvinvoinnin vahvistamiseen. Ammattilaiset voivat ohjata asiakkaita hyödyntämään näitä palveluja osana omahoitoa ja muuta tukea.

Luonto tukee palautumista ja mielialaa

Luonnon hyvinvointivaikutuksista on vahva tutkimusnäyttö. Luonnossa oleskelun ja liikkumisen on todettu vähentävän stressiä, kohentavan mielialaa, tukevan keskittymistä sekä vahvistavan psyykkistä hyvinvointia. Jo lyhytkin aika luonnossa voi auttaa palautumaan kuormituksesta.

Mielenterveystalon Hyvinvointia luonnosta -omahoito-ohjelmaan on koottu tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista sekä käytännön harjoituksia arkeen. Ohjelma sopii kaikille, jotka haluavat vahvistaa omaa hyvinvointiaan tai löytää uusia keinoja stressinhallintaan ja palautumiseen.

Paikallisia mahdollisuuksia luonnossa liikkumiseen löytyy kuntien verkkosivuilta ja visit-matkailusivustoilta paikkakunnittain.

Kulttuuri lisää osallisuutta ja merkityksellisyyttä

Ammattilaisen kannattaa tunnistaa kulttuuripalvelut yhtenä hyvinvointia vahvistavana keinona erityisesti silloin, kun asiakas kaipaa mielekästä tekemistä, uusia sosiaalisia kontakteja tai osallisuuden kokemuksia.

Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset tunnistetaan yhä vahvemmin osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Kulttuuri tarjoaa elämyksiä, vahvistaa osallisuuden kokemusta, tukee itseilmaisua ja luo mahdollisuuksia sosiaalisiin kohtaamisiin. Kainuun Taikusydän alueverkosto kokoaa yhteen toimijoita, joiden tavoitteena on edistää hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin.

Kainuussa kulttuurin saavutettavuutta edistetään muun muassa Kaikukortilla, joka mahdollistaa taloudellisesti tiukassa tilanteessa oleville pääsyn kulttuuripalveluihin maksutta. Kortti käy koko Kainuun alueella lukuisiin kulttuurikohteisiin, kuten teattereihin, museoihin, konsertteihin ja festivaaleille. Kainuun Kaikukorttiverkostossa on mukana yli 20 kulttuurikohdetta. Kainuun hyvinvointialueen verkkosivuilta löytyy lisätietoja Kaikukortista.

Tapahtumien Kainuu -tapahtumakalenterista löytyy usein ajankohtaiset kulttuuritilaisuudet.

Liikunta vahvistaa sekä kehoa että mieltä

Liikkuminen on yksi tutkitusti vaikuttavimmista mielen hyvinvointia tukevista tekijöistä. Säännöllinen liikunta parantaa mielialaa, lisää vireyttä, vahvistaa stressinsietokykyä sekä tukee muistia ja keskittymistä. Vaikutukset syntyvät sekä fysiologisten muutosten että myönteisten kokemusten kautta.

Mielenterveystalon tuki- ja liikuntaelimistön terveyden ja työkyvyn omahoito-ohjelma tarjoaa tietoa ja käytännön työkaluja erityisesti henkilöille, jotka kokevat kipuja tai työkykynsä heikentyneen.

Lisäksi kuntien ja hyvinvointialueen liikuntaneuvojat voivat tukea asiakkaita löytämään itselleen sopivia tapoja lisätä liikkumista. Neuvonnassa tunnistetaan yksilöllisiä vahvuuksia, kiinnostuksen kohteita ja asetetaan realistisia tavoitteita hyvinvoinnin edistämiseksi. Kuntien verkkosivut tarjoavat runsaasti tietoa liikuntaolosuhteista paikkakunnittain.

Harrastukset vahvistavat mielen hyvinvointia

Mielekäs vapaa-ajan tekeminen, harrastukset ja vapaaehtoistoiminta tukevat mielen hyvinvointia lisäämällä yhteisöllisyyttä, merkityksellisyyttä ja osallisuuden kokemuksia. Ne voivat toimia tärkeinä mielenterveyttä suojaavina tekijöinä erityisesti elämäntilanteiden muutoksissa tai kuormituksen keskellä.

Lähellä.fi-verkkopalvelu kokoaa yhteen järjestöjen ja yhteisöjen harrastus- ja vapaaehtoistoimintaa paikkakunnittain. Palvelu tarjoaa ammattilaisille käytännöllisen välineen ohjata asiakkaita mielekkään toiminnan pariin. Hyvinvointityön ammattilaiset kannustavat jokaista kainuulaista harrastustoiminnan järjestäjää kirjautumaan Lähellä.fi -palveluun ja ilmoittamaan toiminnastaan kootusti yhdellä alustalla.

Mielen hyvinvoinnin vahvistaminen ei aina edellytä suuria muutoksia. Usein vaikutukset syntyvät pienistä askelista: kävelystä lähimetsässä, kulttuurielämyksestä, mielekkäästä harrastuksesta tai yhteisestä tekemisestä toisten kanssa. Ammattilaisen tehtävänä on auttaa tunnistamaan nämä mahdollisuudet ja tekemään ne näkyviksi asiakkaan arjessa.

Teksti: Riikka Kähkönen, hyvinvointikoordinaattori, Kuhmon kaupunki

Kainuun mielenterveysverkosto valmistelee koko maakunnan yhteistä viestintäkampanjaa, joka toteutetaan mielenterveysviikolla 15.–22.11.2026. Kampanjan tavoitteena on vahvistaa mielenterveystietoja ja -taitoja sekä muistuttaa siitä, että jokainen meistä voi omilla teoillaan lisätä yhteisöllisyyttä ja vähentää yksinäisyyttä.

Kampanjan keskeinen viesti on:

”Kainuussa välitetään toisistamme. Kysy, mitä kuuluu – ja kuuntele vastaus.”

Jotta kampanja ei jäisi vain sanoiksi, haluamme kutsua kainuulaisia konkreettisesti luomaan ja tarjoamaan kohtaamisen paikkoja ja mahdollisuuksia. Osana kampanjaa järjestetään eri puolilla Kainuuta ”Ihmisten iltoja” kirjastoissa, museoissa ja muissa yhteisissä tiloissa.

Ihmisten ilta voi olla esimerkiksi matalan kynnyksen kohtaaminen, keskustelutilaisuus, yhteislauluilta, kulttuuritapahtuma, työpaja tai muu tilaisuus, joka tuo ihmisiä yhteen. Toteutuksen ei tarvitse olla suuri tai monimutkainen. Tärkeintä on tarjota ihmisille mahdollisuus tulla mukaan, kohdata toisia ja kokea kuuluvansa yhteisöön. Tilaisuuden suunnittelussa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota siihen, miten ihmisten keskinäistä kohtaamista voidaan aidosti edistää.

Selvitämme nyt, mitkä yhteistyötahot ovat hakeutumassa mukaan toteuttamaan Ihmisten iltoja tai muita kampanjan tavoitteisiin sopivia tilaisuuksia. Tavoitteena on, että mielenterveysviikon aikana järjestettäisiin vähintään yksi tilaisuus jokaisessa Kainuun kunnassa.

Ilmoitattehan vastauksessanne 16.10. mennessä:

• yhteistyötahon ja tilaisuuden toteuttajan
• paikkakunnan
• alustavan ajatuksen tilaisuudesta tai toiminnasta
• suunnitellun ajankohdan ja paikan, jos ne ovat jo tiedossa
• yhteyshenkilön ja hänen yhteystietonsa

Myös vasta alustavasta kiinnostuksesta kannattaa ilmoittaa. Tilaisuudet kootaan osaksi mielenterveysviikon yhteistä viestintää ja markkinointia.

Järjestämme maanantaina 19.10.2026 klo 15.00–16.00 Teamsissa yhteisen suunnittelutilaisuuden, jossa käymme läpi viikon toteuttamiseen liittyviä ajatuksia ja mahdollisia kysymyksiä.

Tästä linkistä TEAMS-tapaamiseen

Tähän mennessä mukaan ovat ilmoittautuneet:

• Hyrynsalmi: Hyrynsalmen kirjasto
• Kajaani: Kajaanin taidemuseo ja Kainuun Museo
• Kuhmo: Kuhmon kaupunginkirjasto

Lisäksi Taidevaltatie Toivo ry pystyy järjestämään tilaisuuden sellaisessa Kainuun kunnassa, johon ei muuten löytyisi paikallista toteuttajaa.

Rakennetaan yhdessä mielenterveysviikosta koko Kainuun yhteinen välittämisen viikko!