Presidentti on arvojohtaja. Pidimme tärkeänä kysyä, miten presidenttiehdokkaat ratkaisivat maamme mielenterveyskriisiä. Kaikki ehdokkaat vastasivat MIELI ry:n ja MIELI Henkilöjäsenet ry:n ehdokaskyselyyn.
Mielenterveyden edistäminen on ratkaisevaa Suomen taloudelle ja turvallisuudelle. Heikentynyt mielenterveys maksaa vähintään 11 miljardia euroa joka vuosi.
Mielenterveyden haasteet ovat suurin työelämästä syrjäyttäjä. Nuorten mielenterveyshäiriöt ovat hälyttävän yleisiä.
Tämän tiedämme, nyt on olennaista saada aikaan tekoja.
Ehdokkaat: Mielenterveyspalveluihin pääsyä tulisi nopeuttaa
Ehdokkailta kysyttiin, mitä konkreettista pitäisi tehdä Suomen mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi.
Mielenterveyspalveluihin pääsyä pitää nopeuttaa ja helpottaa, vastasi enemmistö ehdokkaista.
Mielenterveyspalveluiden saatavuuden yhteydessä mainittiin perusterveydenhuollon mielenterveyspalvelut, terapiatakuu, saavutettava psykoterapiakoulutus, lyhytinterventiot, psykiatriset hoitopaikat ja palveluiden tasa-arvoinen saatavuus Suomessa.
Muutamat ehdokkaat valitsivat ratkaisuksi oppilashuollon ja kouluterveydenhuollon vahvistamisen, vanhempien ja perheiden tukemisen, harrastustoiminnan, huumeisiin puuttumisen sekä turvallisen aikuisen läsnäolon.
Vastauksissa mainittiin myös psyykkisen kuormituksen vähentäminen työelämässä, mielenterveys ikääntyneiden palveluissa, omaisten tuki sekä asiantuntijoiden yhteistyö ja kokonaisvaltaiset ratkaisut.
Muutama ehdokas nosti esiin puuttumisen ongelmien juurisyihin, joiksi nimettiin muun muassa toimeentulo-ongelmat, osattomuus, työelämän kohtuuttomat vaatimukset, yksinäisyys, syrjäytyminen, sosiaalinen media, arvosekaannus ja elämän tarkoituksettomuus. Tuotiin esiin, että kriisipuheen rinnalle tarvitaan toivon näköaloja ja luottamusta, että käy hyvin.
Ehdokkaiden ratkaisuja:
- Mika Aaltola: tarvitaan useita konkreettisia tekoja, kokonaisvaltainen ratkaisu yhdistelemällä toimenpiteitä, arvot ja yhteistyö, resurssien ohjaus riittävästi ja oikein.
- Li Andersson: perusterveydenhuollon mielenterveyspalvelujen vahvistaminen, oikea-aikaisen avun saanti, psykiatristen hoitopaikkojen riittävyys koko maassa, tasa-arvoinen psykoterapiaan pääsy, puuttuminen yhteiskunnallisiin juurisyihin.
- Sari Essayah: vakava keskustelu syventyneen mielenterveyskriisin kriisin juurisyistä, ajoissa avun äärelle, hoidon porrastaminen ja panostaminen matalamman avun palveluihin, lapsi- ja perhemyönteinen yhteiskunta, terapiatakuun toteutuminen, oppilashuolto toimivaksi, hyvinvoivat perheet, kriisipuheen rinnalle toivon näköaloja ja luottamusta.
- Pekka Haavisto: mielenterveysteemat pidettävä yhteiskunnallisessa keskustelussa, asiantuntijoiden ja kokemusasiantuntijoiden pyöreän pöydän keskustelut: näkyväksi uusia näkökulmia ja ratkaisumahdollisuuksia, tiivis yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa, nuorelle turvallinen aikuinen.
- Jussi Halla-aho: kouluterveydenhuolto säädylliselle tasolle, aikuisten pitää lopettaa paniikin ja hysterian lietsominen – pahat olotkin nykyisin diagnosoidaan, puuttuminen huumeiden ja etenkin kannabiksen lisääntyneeseen saatavuuteen ja käyttöön.
- Harry Harkimo: pääsyä mielenterveyspalveluihin helpotettava, lyhytkestoisen intervention saatavuutta parannettava, psykoterapiakoulutuksesta tehtävä saavutettava.
- Olli Rehn: mielenterveyden lähipalvelut nopeasti saataviksi asuinpaikasta tai postinumerosta riippumatta; panostaminen mielen hyvinvointiin, ongelmien ennaltaehkäisyyn ja perustason palveluihin: mieluisan harrastuksen löytyminen, koulupsykologin ja kuraattorin läsnäolo; psyykkisten kuormitustekijöiden ennaltaehkäisy työelämässä, ikääntyneiden mielenterveyden häiriöiden tunnistaminen kaikissa palveluissa, sairastuneiden omaisille tukea.
- Alexander Stubb: mielen hyvinvoinnin vahvistaminen ennaltaehkäisevästi esimerkiksi tukemalla harrastustoimintaa, lasten ja nuorten terapiatakuu, avoin puhe mielenterveysasioista, avun saannin varmistaminen.
- Jutta Urpilainen: mielenterveyspalveluiden nopeampi saatavuus: resurssien lisääminen ja ammattilaisten kouluttaminen, terapiatakuu, ajattelumuutos, asiantuntijat keskustelemaan ratkaisuista esimerkiksi, miten työelämä tai koulutusjärjestelmä tukee mielenterveyttä.
Sitaatteja ehdokkailta:
”Mielenterveyskriisin ratkaiseminen vaati useita konkreettisia tekoja.”
– Mika Aaltola
”Psykoterapiaan pääsy ei saa olla kiinni tulotasosta, iästä tai työmarkkina-asemasta.”
– Li Andersson
”Haasteiden ja kriisien keskellä on päästävä ajoissa avun äärelle. Konkreettinen askel on lasten ja nuorten terapiatakuun toteutuminen.”
– Sari Essayah
”Tarvitaan mielenterveyskioskeja, joihin olisi helppo poiketa niin asiakkaana kuin huolestuneena läheisenä.”
– Pekka Haavisto
”Kouluterveydenhuolto pitäisi saada säädylliselle tasolle, ja tämä on puhtaasti raha- ja priorisointikysymys.”
– Jussi Halla-aho
”Psykoterapiakoulutuksesta tulee tehdä saavutettavampaa.”
– Harry Harkimo
”Mielenterveyspalvelut pitää saada lähipalveluina nopeasti ja matalalla kynnyksellä.”
– Olli Rehn
”Pidän erittäin hyvänä ja tärkeänä nyt toteutumassa olevaa lasten ja nuorten terapiatakuuta.”
– Alexander Stubb
”Tasavallan presidentti on arvojohtaja, joka voi osallistua aktiivisesti mielenterveyskriisin ratkaisemiseen.”
– Jutta Urpilainen
Järjestöjen roolia pidettiin merkittävänä
Ehdokkailta kysyttiin, miten he näkevät kansalaisjärjestöjen roolin mielenterveyden vahvistamisessa.
Lähes kaikki presidenttiehdokkaat pitivät kansalaisjärjestöjen roolia Suomessa merkittävänä.
Mielenterveyden edistämisessä järjestöjen ansioiksi mainittiin väestön mielenterveyden vahvistaminen ja ongelmien ehkäisy, tuen antaminen tarvitsijoille, myös läheisille.
Järjestöjä nimettiin vaikuttajiksi, yhteiskunnallisen keskustelun ylläpitäjiksi ja innovaatioiden synnyttäjiksi. Järjestöjen rooliksi liitettiin demokratian vahvistaminen ja osallisuuden lisääminen.
Todettiin myös, että kansalaisjärjestöille ei voi kuitenkaan siirtää julkiselle sektorille ja viranomaiselle kuuluvaa vastuuta.
Nuorten mielenterveyttä tuotaisiin esiin
Jokaiselta ehdokkaalta kysyttiin: ”Jos Teidät valitaan Suomen Tasavallan presidentiksi, mitä mielenterveyteen liittyviä asioita haluaisitte presidenttinä nostaa aktiivisesti esiin?”
Lasten ja nuorten hyvinvointi oli yleisin vastaus.
Nuorten hyvinvointiin ehdokkaat liittivät muun muassa turvaverkot, harrastusmahdollisuudet, koulukiusaamisen vastaiset toimet, kouluterveydenhuollon, vanhempien kasvatusvastuun ja aikuismaailman taholta lasten ja nuorten oikeuden elää lapsuutta.
Muutama ehdokas pitäisi aktiivisesti esillä hyvän keskustelukulttuurin merkitystä: kuuntelua ja arvokasta kohtelua kasvotusten ja verkossa.
Muutama ehdokas toisi esiin turvaverkkojen merkityksen, lähimmäisestä huolehtimisen sekä kaiken kaikkiaan yhteiskunnan eheyden tai henkisen kriisinkestävyyden.
Muutama ehdokas nostaisi esiin suoraan mielenterveyden eteen liittyvän työn ja poliittiset päätökset.
Mainittiin myös niiden äänen vahvistaminen, joiden ääni kuuluu heikoimmin yhteiskunnassa.
Oma mieli kaipaa liikuntaa, kirjoja ja läheisiä
Ehdokkailta kysyttiin, miten he itse huolehtivat omasta mielen hyvinvoinnistaan.
Lähes jokainen presidenttiehdokas kertoo huolehtivansa omasta mielen hyvinvoinnistaan liikunnalla.
Toiseksi yleisin keino on perheen ja läheisten ystävien seura.
Luonto ja kirjojen lukeminen ovat suosikkien joukossa.
Mielen hyvinvointia lisääväksi keinoksi mainittiin myös mökkielämä, hengellinen vakaumus tai suhteellisuudentaju: ’asiat voisivat olla vielä huonommin’.
Kiitos vastauksista ehdokkaat!
Suomella on kokenut ja kyvykäs ehdokasjoukko.
Kaikki presidenttiehdokkaat nimesivät keinoja ratkaista mielenterveyskriisiä.
Nyt tarvitaan tekoja.
MIELI ry:n on koonnut ratkaisuja mielenterveyskriisiin tarjoten siihen myös kustannuslaskelmia.
MIELI ry:n hallitusohjelmakirjaukset 2023–2027 liittyvät Kansalliseen mielenterveysstrategiaan, nuorten hyvinvointiin, psyykkiseen kriisinkestävyyteen, mielenterveyden hoidon oikea-aikaisuuteen ja hoitovelan purkamiseen, köyhyyden mielenterveysvaikutuksiin, mielenterveyteen työelämässä sekä hyvinvointialueilla ja kunnissa, itsemurhien vähentämiseen, päätösten mielenterveysvaikutuksiin sekä elinvoimaiseen kansalaisyhteiskuntaan.
Kansallinen mielenterveysstrategia 2020–2030 löytyy STM:n sivustolta.
Tutustu kaikkien ehdokkaiden vastauksiin mieli.fi-sivustolla.
