Iso pyörä on pyörimässä: Oikeusministeriö valmistelee kansalaisjärjestöstrategiaa. Samalla hallitus saattaa pohtia kehysriihessään järjestöavustusten lisäleikkauksia.
”Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä”, sanoo kansalaistoiminnan huipppuasiantuntija, MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.
Tämän kirjoituksen lukija, sinäkin teet todennäköisesti vapaaehtoistyötä jossakin järjestössä tai epämuodollisessa tempauksessa.
Vapaaehtoistyö muodostaa välittävien ihmisten ketjusta yhteiskuntamme koossa pitävän liiman.
Isossa kuvassa ilmiötä kutsutaan kansalaistoiminnaksi julkisen ja yksityisen sektorin tavoin.
Kansalaisjärjestöstrategia
Oikeusministeriössä valmistellaan hallitusohjelmaan sisältyvää kansalaisjärjestöstrategiaa.
Keskeisenä tavoitteena on turvata riippumattoman kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuus ja vaalia suomalaista demokratiaa.
Tavoitteet ovat hyviä: sääntelyn ja hallinnollisen taakan keventäminen, varainhankinnan mahdollisuuksien vahvistaminen sekä hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutuksen vahvistaminen. ”Ylimmäksi tulisi vielä itsestään selvästi kiteyttää se, mitä Suomi haluaa kansalaisjärjestöiltään”, Sari Aalto-Matturi sanoo.
Hän näkee, että strategian tulee vastata ainakin kahteen pääkysymykseen:
- 1) Miten julkinen valta huolehtii siitä, että Suomessa on elinvoimainen kansalaisyhteiskunta, jolla on resursseja tuottaa osallisuutta, hyvinvointia ja sosiaalista pääomaa, tukea ja toimintaa, asiantuntijuutta ja vaikuttamistyötä
- 2) Miten julkinen valta varmistaa, että kansalaisyhteiskunta pystyy toimimaan vapaana ja riittävän riippumattomana julkisesta ohjauksesta?
Puoli miljoonaa
”Pelkästään sote-alan järjestöissä vapaaehtoistyötä tekee noin puoli miljoonaa suomalaista”, Aalto-Matturi sanoo.
Järjestötoiminnalle on toisinaan povattu hiipuvaa tulevaisuutta. ”Erilaisista tempauksista, kuten siivous- ja ravintolapäivistä, odotettiin järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan korvaajaa. Näin ei tapahtunut; järjestöt ja epämuodollinen kansalaisyhteiskunta elävät rinnakkain ja lomittain.”
”Yhdistystoiminnan rakenteiden merkitys nousi taas vahvemmin esille ja arvoonsa, kun järjestöt koronavuosina ottivat koppia yhteisestä pärjäämisestä.”
Esimerkki järjestöjen ketteryydestä löytyy Aalto-Matturin johtamasta MIELI ry:stä. Korona-aikaan järjestö jäsenyhdistyksineen nosti kriisityön volyymiä, koulutti uusia vapaaehtoisia ja lisäsi toimintaa verkkoon.
Julkinen tuki
Suomalaista kansalaisyhteiskuntaa on vahvistanut se, että julkinen valta tukee järjestöjen toimintaa. Tämän apparaatin päälle järjestöt rekrytoivat miljoonia vapaaehtoisia.
Aalto-Matturi johdattelee tunnistamaan julkisen sektorin ja järjestöjen periaatteellisia sudenkuoppia.
”Julkinen rahoitus tuottaa myös jännitteen kansalaisyhteiskunnan riippumattomuuden ja julkisen ohjauksen välille.”
”Jännite vahvistui, kun järjestörahoitus siirtyi tänä vuonna valtion budjettirahoitukseen ja rahoitukseen kohdistui huomattavia leikkauspaineita.”
Aalto-Matturi patistaisi poliittisia päättäjiä tunnistamaan niitä kriteereitä, joilla rahoitusta saava toiminta pitäisi valita.
”Tulevatko kriteerit kansalaisyhteiskunnalta tai ainakin kansalaisyhteiskunnan kanssa dialogissa rakennettuna, vai osoitetaanko raha toimintaan, jota julkinen valta järjestöiltä odottaa?”
Vapautta ohjauksesta
”Sosiaali- ja terveysalan järjestökenttä puskuroi julkisten palveluiden kuormitusta ja tukee heikoimmassa asemassa olevia”, Aalto-Matturi sanoo.
Hallituksen kehysbudjetin mukaan sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustussumma leikkautuisi vuonna 2027 noin neljänneksellä eli 100 miljoonalla eurolla – ja nyt on myös ollut esillä, että hallituksen kehysriihessä pohdittaisiin lisäleikkauksia järjestöjen avustuksiin.
Yhdistyksissä suomalaiset ottavat palkattuina ja vapaaehtoisina vastuuta yhteisestä pärjäämisestä. Tästä säästäminen tulee helposti kalliiksi.
”Leikkauksia linjatessa on tärkeää muistaa, että järjestöavustukset ovat tukea kaikelle sille, mitä järjestöt tuottavat yhteiskunnalle ja avun tarpeessa oleville ihmisille.”
”Järjestöjen pitää voida kertoa, miten leikkaukset vaikuttavat ja miten kohdistettuina ne aiheuttavat yhteiskunnalle sekä järjestön kohderyhmälle pienimmän vahingon.”
”Jotta leikkauksista ei aiheutuisi kansalaistoiminnalle ja matalan kynnyksen auttamiselle liian suuria vahinkoja, pitäisi järjestön omaa harkintaa vahvistaa.”
Oikeusministeriön johtama strategiatyö tulee linjauksillaan ottamaan kantaa siihen, mitä Suomi haluaa kansalaisjärjestöiltä.
”Toivottavasti demokraattista osallisuutta, rohkeaa vaikuttamista, aktiivista kehittämistä ja yhteistä vastuunottoa – ja niin vapaana ulkoapäin tulevasta ohjauksesta kuin suinkin mahdollista.”
Lue lisää ja vaikuta
Blogi. Aalto-Matturin ”100 miljoonaa syytä vaalia kansalaistoimintaa” -blogi MIELI ry:n verkkosivuilla:
Anna palautetta. Löydät oikeusministeriön sivuilta verkkolomakkeen palautteen antamista varten kansalaisjärjestöstrategiasta.
Kansalaisjärjestöstrategia. Valmisteilla olevan kansalaisjärjestöstrategian hankesivut/oikeusministeriö
Kannanotto.Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä, kahdentoista sote-järjestön yhteinen kannanotto, STT-tiedote
Kannanotto kehysriiheen. Kehysriihen otettava vastuu nuorten hyvinvointivajeesta, MLL, MIELI ry, SOS-Lapsikylä, Setlementtiliitto
TEKSTI: Eila Ruuskanen-Himma
KUVAT: Unsplash/Rémi Walle ja Eila Ruuskanen-Himma
Tehdään yhdessä mielenterveystekoja – mielihenkilojasenet.fi
