”Oppia ikä kaikki -sanonta on itselleni on tärkeä ohjenuora’, sanoo Valma Hiltunen.
Hän on vapaaehtoistyössä aktiivi psykologi ja apulaisrehtori emerita.
Mitä mielen päällä
Tällä hetkellä ajattelen niitä nuoria, jotka ovat syrjäytymisvaarassa ja joilta ote on lipsumassa elämästä ja ovat joutuneet väärille poluille. Niitä, jotka kärsivät mielen häiriöistä ja joihin eivät ehkä vanhemmat jaksa antaa apua.
Korona, etäopiskelu, sota Ukrainassa – mikä yhteys kaikilla näillä on nuorten mielenterveyden ongelmiin?
Mistä nyt pitäisi puhua
Nuorten pitäisi nopeammin saada apua ongelmiinsa. Koulukuraattoreita ja -psykologeja tarvitaan lisää ja matalan kynnyksen hoitoon pääsyä. Tarvitaan lisää määrärahoja nuorten psyykkiseen hoitoon ja avun tarjoamiseen.
Taustasi kolmella lauseella
Olen kuusilapsisen sotainvalidiperheen perheen esikoinen, joka on pienestä pitäen tottunut kantamaan huolta ja vastuuta pienemmistä. Olen kasvanut maaseudulla.
Olen opiskellut Jyväskylän yliopistossa psykologiksi ja toiminut ensin kasvatusneuvolapsykologina. Varsinaisen työurani olen tehnyt aikuiskoulutuksessa kansanopistossa ja nyt jo eläkkeellä 10 vuotta.
Olen toiminut 27 vuotta vapaaehtoistyössä SPR:n ensihuoltoyksikössä auttavassa puhelimessa muun muassa tsunamin jälkeen, Myyrmannin räjähdyksessä, Konginkankaan bussiturmassa ja molemmissa kouluampumisissa.
Mielenterveyttä voi vahvistaa
Mielenterveyttä voi vahvistaa keskustelemalla luottoystävien kanssa, olemalla armollinen itselleen, kulkemalla luonnossa ja nauttimalla siitä.
Mielenterveyttä voi vahvistaa lepäämällä riittävästi, liikkumalla itselleen sopivasti, kuuntelemalla musiikkia, nauttimalla taiteesta, hankkimalla lemmikin, hengittämällä rauhallisesti tai vaikkapa opiskelemalla kognitiivista lyhytterapiaa (mindfulness).
Kriisit kuuluvat elämään
Kriisejä ei voi välttää, jokainen kohtaa niitä jossain vaiheessa.
Itse olen oppinut kohtaamaan kriisit tervehtimällä niitä ja kysymällä, mitä juuri tämä kriisi opettaa minulle, mikä on sen tarkoitus?
Viimeisin mielenterveystekosi
Olin Kalasataman koululla päivystämässä ja keskustelemassa oppilaiden ja koulun henkilökunnan kanssa. Se liittyi Espoon Tapiolan kävelysiltaromahdukseen, jossa oli mukana koulun oppilaita. Monessa tapahtuma herätti pelkoa ja ahdistusta -uskaltaako kävelysilloilla enää kulkea.
Mistä saat iloa ja energiaa
Saan iloa ja energiaa perheestä, lapsenlapsista, luonnossa liikkumisesta, olemalla kesät mökillä Savossa, savusaunan löylyistä tuoreen saunavastan kera ja vapaaehtoistyöstä.
Saan iloa ja energiaa kuntoilusta viisi kertaa viikossa: pilates, kuntojumppa, fascia-venyttely, kehonhuolto, DanceMix-tunnit.
Saan iloa ja energiaa lukemalla ja omaamalla hyvät unenlahjat.
Mietelause tähän aikaan
Carpe diem. Tartu hetkeen. Välillä on vaikeaa elää tässä hetkessä. Mieli karkaa menneisiin asioihin, joille ei voi mitään. Tai suunnittelemaan ja pohtimaan asioita, joille voi järjestää oman aikansa.
Näinä aikoina suree ja murehtii sotatilannetta, jolle itse ei voi mitään. Mutta aina voi pysähtyä kuuntelemaan henkilöä, jota painaa jokin murhe.
Itselleni on myös tärkeä sanonta ”oppia ikä kaikki”. Myös ikääntyessä voi oppia uusia asioita. Opettelin 50-vuotiaana lumilautailemaan ja ostin 48-vuotiaana hevosen puolikkaan ja opettelin ratsastamaan.
Lisäksi opettelen menemään oman mukavuusalueeni ulkopuolelle, vaikkei se aina niin kovin mukavaa ole.
Täytin Helsinki-päivänä 74 vuotta ja samanikäisenä sekä äitini että äidinäitini sairastuivat muistisairauteen. Mahdanko sairastua itsekin?
Viime kesänä sain todistuksen suoritettuani Kognitiivisen lyhytterapian täydennysopinnot (30 opintosuorituspistettä). Vieläköhän jaksaisi opiskella jotain uutta ja yhtä mielenkiintoista?
Mitä mielen päällä -kirjoitussarjassa julkaisemme henkilöjäsenten haastatteluja eri puolilta Suomea – heidän kokemuksiaan, oivalluksiaan ja arjen mielenterveystekojaan.
