Työkyky ei synny sattumalta. Se rakentuu arjen johtamisessa, kohtaamisissa ja siinä, miten työpaikalla suhtaudutaan mielenterveyteen, osaamiseen ja muutokseen. Hyvä uutinen on tämä: kaikkea ei tarvitse keksiä itse. Suomessa on tarjolla laadukkaita, maksuttomia ja tutkimukseen perustuvia työkaluja työkykyjohtamisen tueksi.
Esimerkiksi Mielenterveystalo kokoaa yhteen työkykyjohtamisen kokonaisuuden, joka auttaa eri toimijoita kehittämään omaa rooliaan: työntekijää, esihenkilöä ja työterveyshuoltoa. Sisältöjä tarjoavat muun muassa Keva ja Työterveyslaitos.
Tässä artikkelissa nostamme esiin keskeisiä työkaluja – ja ennen kaikkea sen, miksi niihin kannattaa tarttua nyt.
Miksi työkykyjohtaminen on strateginen kysymys?
Työkykyjohtamisen tavoite on yksinkertainen, mutta kunnianhimoinen: varmistaa työntekijöiden työkyvyn säilyminen ja kehittyminen sekä tukea työn tuottavuutta ja laatua.
Erityisesti mielenterveyteen liittyvät työkykyhaasteet ovat nousseet merkittäväksi riskiksi organisaatioille. Siksi työkykyjohtamisen tulee olla:
- suunnitelmallista
- osa strategista johtamista
- johdon, esihenkilöiden, HR:n ja työterveyshuollon yhteispeliä.
Yksittäiset tempaukset eivät riitä. Tarvitaan kokonaisvaltainen toimintamalli.
Kevan toimintamalli: mielenterveyttä edistävä työkykyjohtaminen
Keva on kehittänyt julkiselle alalle mielenterveyttä edistävän työkykyjohtamisen toimintamallin, jonka tavoitteena on
- pienentää mielenterveysperusteista työkyvyttömyysriskiä
- parantaa työn veto- ja pitovoimaa.
Keskeiset havainnot ovat pysäyttäviä:
- Itseohjautuvuus ei yksin riitä – tarvitaan yhteisöohjautuvuutta, vuorovaikutusta ja merkityksellisyyttä.
- Esihenkilöillä on oltava aikaa kohdata työntekijät.
- Ihmisten johtamista on vahvistettava tulos- ja kululogiikan rinnalla.
- Työntekijät tarvitsevat uranäkymiä ja kokemuksen siitä, että heistä ollaan aidosti kiinnostuneita.
Toimintamalli rakentuu kolmelle kivijalalle:
- Työkykyjohtaminen osaksi johtamisjärjestelmää
- Esihenkilöiden osaamisen kehittäminen
- Työurajohtaminen ja yksilöllinen urasuunnittelu
Hyvin johdetussa organisaatiossa työntekijät voivat hyvin – ja se näkyy myös tuloksissa.
Kevalta työkykyjohtamisen toimintamalli
Kompassi-työkirja: työntekijän oma suunnannäyttäjä
Työkykyjohtaminen ei ole vain johdon asia. Se on myös työntekijän mahdollisuus.
Kevan Kompassi-työkirja – Minun osaamiseni, oppimistavoitteeni ja muutoskyvykkyyteni auttaa työntekijää pysähtymään kolmen teeman äärelle:
- Osaamiseni ja vahvuuteni
- Tavoitteeni työelämässä
- Muutoskyvykkyyteni
Työkirja ohjaa pohtimaan esimerkiksi:
- Mitä osaan – oikeasti?
- Missä olen vahvimmillani?
- Mitä haluan oppia seuraavaksi?
- Miten suhtaudun muutokseen?
Se tekee näkyväksi osaamisen, jota työyhteisö voi hyödyntää paremmin. Samalla se vahvistaa työn merkityksellisyyttä ja sitoutumista.
Työterveyslaitoksen Mielenterveyden työkalupakki – käytännön apua arkeen
Työterveyslaitos on koonnut maksuttoman ja tutkimukseen perustuvan Mielenterveyden työkalupakin, joka tarjoaa konkreettisia välineitä työpaikoille.
Työkalupakki tukee kolmea tasoa:
- Hyvän työn edellytysten vahvistaminen arjessa
- Ongelmien varhainen tunnistaminen ja ratkaiseminen
- Tuki ja työn muokkaus mielenterveyshaasteissa
Työkaluja ovat muun muassa:
- Miten voit? -työhyvinvointitesti
- Työuupumuksen liikennevalot
- Työkykyjohtamisen tilannekuva -kysely
- Työn voimavarat ja kuormitustekijät -kysely ja -työpaja
- Palautumislaskuri
- Resilienssityökalusarja
Työkalut sopivat niin johdolle, esihenkilöille, HR:lle, työsuojelulle kuin työterveyshuollolle.
Työkykyjohtaminen kuuluu kaikille
Mielenterveystalon kokoama kokonaisuus muistuttaa, että työkykyjohtaminen ei ole yhden toimijan vastuulla.
🔹 Työntekijä
Aktiivinen ote omaan työkykyyn, avoin vuoropuhelu ja oman osaamisen kehittäminen ovat keskeisiä.
🔹 Esihenkilö
Rooli on ratkaiseva. Päivittäinen johtaminen, kuunteleminen ja työn sujuvuuden varmistaminen tekevät työkykyjohtamisesta totta arjessa.
🔹 Työterveyshuolto
Strateginen kumppani, joka tuo asiantuntijuuden ja tukee ennaltaehkäisyä sekä työkyvyn ylläpitoa.
Kun nämä toimijat pelaavat yhteen, syntyy kestävää työkykyä.
Hyvän mielen työpaikka® – konkreettinen askel eteenpäin
MIELI Suomen Mielenterveys ry myöntää maksuttoman Hyvän mielen työpaikka® -merkin, joka toimii kannustimena mielenterveyden edistämiseen työpaikoilla.
Merkkiprosessin avulla työyhteisö:
- arvioi nykytilansa
- tunnistaa kehittämiskohteet
- laatii konkreettisen suunnitelman
- vahvistaa mieliystävällistä kulttuuria
Merkillä on todettu myönteisiä vaikutuksia: se madaltaa kynnystä puhua mielenterveydestä ja vahvistaa yhteisöllisyyttä.
Hyvän mielen työpaikka® -merkki
Nyt on oikea hetki tarttua toimeen
Työkykyjohtaminen ei ole projekti – se on tapa johtaa.
Valmiit, maksuttomat ja tutkimukseen perustuvat työkalut ovat jo olemassa. Kysymys kuuluu: hyödynnämmekö niitä?
Kun työkykyjohtaminen kytketään strategiaan, esihenkilöitä tuetaan ja työntekijöille annetaan tilaa kasvaa, organisaatio ei ainoastaan ehkäise työkyvyttömyyttä – se rakentaa vetovoimaista, kestävää ja inhimillistä työelämää.
Hyvin johdetussa organisaatiossa työntekijät voivat hyvin.
Ja hyvinvoiva työyhteisö on kilpailuetu, jota ei voi kopioida.
Esihenkilön muistilista: Näin teet työkykyjohtamisesta totta arjessa
Työkykyjohtaminen ei ole erillinen projekti – se tapahtuu arjen kohtaamisissa. Tässä tiivis muistilista esihenkilölle:
1️⃣ Varmista työn perusteet
- Ovatko tavoitteet selkeät?
- Onko työnjako oikeudenmukainen?
- Tietävätkö kaikki, mitä heiltä odotetaan – ja miksi?
Hyvän työn edellytykset ovat mielenterveyden kivijalka.
2️⃣ Käy säännölliset, aidot keskustelut
- Pidä kahdenkeskiset keskustelut riittävän usein.
- Kysy: Miten voit? Mikä kuormittaa? Mikä innostaa?
- Kuuntele enemmän kuin puhut.
Hyödynnä tarvittaessa Työterveyslaitoksen Mielenterveyden työkalupakin kyselyitä ja kartoituksia keskustelun pohjana.
3️⃣ Tunnista osaaminen ja tue urapolkua
- Keskustele työntekijän vahvuuksista ja kiinnostuksen kohteista.
- Pohtikaa yhdessä oppimistavoitteita.
- Tee urakeskusteluista systemaattinen osa johtamista.
Voitte hyödyntää Kevan Kompassi-työkirjaa osaamisen ja muutoskyvykkyyden näkyväksi tekemiseen.
4️⃣ Tartu varhain – älä jää odottamaan
- Reagoi, jos työn sujuminen muuttuu.
- Ota vaikeatkin asiat puheeksi rakentavasti.
- Tee yhteistyötä HR:n ja työterveyshuollon kanssa.
Työkykyjohtaminen ei ole diagnoosien hoitamista – se on työn sujuvuuden varmistamista.
5️⃣ Johda ihmisiä, älä vain numeroita
- Luo psykologisesti turvallinen ilmapiiri.
- Kiitä ja anna palautetta.
- Rakenna “me-henkeä”.
Hyvin johdetussa organisaatiossa työntekijät voivat hyvin – ja se näkyy tuloksissa.
6️⃣ Tee mielenterveydestä yhteinen asia
- Ottakaa käyttöön yhteisiä työkaluja.
- Arvioikaa tilannetta yhdessä.
- Harkitkaa hakeutumista MIELI ry:n Hyvän mielen työpaikka® -prosessiin.
Kulttuuri muuttuu vain tekemällä.
MIELI Henkilöjäsenet ja Kevan Hyvä paha työ -keskustelutilaisuudessa 5.3.2026 paneudutaan hyvään työkykyjohtamiseen. Vielä ehdit mukaan Teams-osallistujaksi.
