Työn tekeminen tukee mielenterveyttä monin tavoin, vaikka puhuessamme työstä keskitymme usein haittoihin ja riskeihin. Mutta kun johtaminen ja esihenkilötyö ovat kunnossa ja työyhteisö kannattelee, työpaikalta löytyy ratkaisuja mielenterveyden ja jaksamisen haasteisiin. Työ on enemmän hyvä kuin paha, totesivat keskustelijat yhdessä.
MIELI Henkilöjäsenet ry ja Keva järjestivät Hyvä paha työ -keskustelutilaisuuden 5.3.2026. Panelisteina olivat johtajaylilääkäri Tuula Metsä Kevasta, johtava asiantuntija Pauliina Mattila-Holappa Työterveyslaitoksesta ja työhyvinvointijohtaja Sari Vainikkala ISS Palvelut Oy:stä. Tilaisuuden juonsi MIELI Henkilöjäsenet ry:n hallituksen jäsen Riitta Pihlajamäki.
Paikalla Kevassa oli noin kymmenen osallistujaa, jotka toivat keskusteluun näkemyksiään. Etäosallistujat eri puolilta Suomea lähettivät panelisteille kysymyksiä ja kommentteja.
Lue artikkeli tai katso video (1,25 t) yhdistyksemme YouTube-kanavalla.
Julkaisemme videoita kanavallamme YouTubessa.
Kuvassa (vas.) Riitta Pihlajamäki, Pauliina Mattila-Holappa, Sari Vainikkala ja Tuula Metsä.
Työ tekee hyvää – siitä kannattaa pitää kiinni
Työ tulee mielenterveyttämme monin tavoin. Se antaa merkitystä ja yhteisön – monelle ehkä ainoan sellaisen. Toimiva työyhteisö kannattelee, kun yhteisön jäsenellä on vaikeaa tai kun koko yhteisö kohtaa kriisin, kuten muutosneuvottelut.
Työstä kannattaa pitää kiinni silloinkin, kun jaksamisessa on vaikeuksia tai sairastuu. Tärkein keino hyvinvoinnin parantamiseen työssä on keskustelijoiden mukaan työn muokkaaminen. Se täytyisi aloittaa ajoissa.
”Moni sinnittelee liian pitkään. Kun apua haetaan, mielen voimavarat on jo käytetty eivätkä työpaikan keinot välttämättä riitä tilanteen ratkaisemiseen. Työpaikalla pitäisikin olla ilmapiiri, joka kannustaa tunnistamaan jo ensioireet ja puhumaan niistä. Yhdessä esihenkilön kanssa voidaan löytää arjesta keinoja, joilla jaksaminen paranee”, Tuula sanoi.
”Toimiva työnmuokkauskeino on usein jo esihenkilön tai työkaverin antama tuki työn suunnittelussa, hallinnassa ja rajaamisessa. Kun toinen ihminen on siinä vierellä, hallinnan kokemus voi lisääntyä ja elimistö voi rauhoittua”, sanoi Pauliina.
Älä jää yksin sairauslomalla
Suomessa määrätään tyypillisesti pitkiä sairauslomia. Meillä elää myytti lepäämisen tärkeydestä. Silloin ihminen jää kuitenkin helposti yksin ja eristyy työyhteisöstään.
Hoitopolkujen tulisi olla yksilöllisiä ja kokonaisvaltaisia. Pelkkä sairausloma ei edistä paranemista useimmissa sairauksissa, ei myöskään mielenterveyden ongelmissa. Tutkimuksesta tiedetään, että jo 18 sairauspäivää vuoden aikana lisää merkittävästi riskiä työelämästä syrjäytymiseen.
”Joskus sairausloma on tarpeellinen, mutta sen rinnalle tarvitaan hoito-, kuntoutus- ja työhönpaluusuunnitelmat”, Tuula painotti. ”Moni ei tätä tiedä ja osaa vaatia.”
ISS:llä pidetään tärkeänä, että yhteys työyhteisöön säilyy.
”Niin kauan kuin ihmisellä on työ, siitä kannattaa pitää kaikin keinoin kiinni. Meidän esihenkilöillämme on ohjeet siihen, miten sairastuneeseen pidetään yhteyttä. Kotona oleva ihminen ymmärtää, että hän on yhteisölle tärkeä ja häntä kaivataan takaisin. Heti kun vointi antaa myöden, kutsutaan vaikkapa kahville, jotta kynnys paluuseen ei nousisi liikaa”, kertoi Sari.
Työhön paluu on osa kuntoutumista
Kun henkilö palaa töihin sairauslomalta, työn muokkaaminen on erityisen tärkeää – muuten ollaan pian samassa tilanteessa, sanoi Pauliina.
”Tutkimusten mukaan työn muokkaaminen on toimiva keino töihin palatessa, joskaan se ei ole mielenterveyteen liittyvissä tilanteissa niin suoraviivaista kuin fyysisissä sairauksissa. Mutta mitä aiemmin ja mitä useampia muokkauskeinoja käytetään, sitä aiemmin töihin paluu on mahdollista.”
”Työhyvinvointi lähtee aina työstä. Jos työyhteisö ja johtaminen toimivat, ihmistä voidaan tukea työpaikalla paljon”, totesi yksi läsnäolijoista, Eija Hakakari, jolla on yli 40-vuotinen kokemus HR-johtamisesta.
Jos olet työntekijä tai työkaveri
- tunnista uupumisen tai mielenterveysongelmien ensioireet
- ota rohkeasti puheeksi
- pohdi yhdessä esihenkilön kanssa, miten työtäsi voitaisiin muokata
- älä jää yksin kotiin sairastamaan
- olet oikeutettu hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan ja työhönpaluusuunnitelmaan.
Työkykyjohtaminen on jatkuvaa yhteistyötä
Esihenkilö on työkykyjohtamisen avainhenkilö. Tutkimusten mukaan esihenkilötyö on Suomessa parantunut vuosien ja vuosikymmenten mittaan. Erityisesti nuoret ikäluokat luottavat esihenkilöihinsä ja puhuvat avoimemmin mielenterveydestä.
Samaan aikaan esihenkilötyöhön kohdistuvat odotukset kasvavat. Etenkin nuoremmat työntekijät kaipaavat hyvinkin yksilöllistä johtamista. Koronan mukanaan tuoma digiloikka haastoi ensin etätyön, nyt hybridityön johtamisen. Henkilöstöjohtamisen lisäksi esihenkilöllä on hoidettavanaan paljon muita vastuita. Ei tulisi olettaa, että esihenkilö on myös työkykyjohtamisen asiantuntija.
Esihenkilö tarvitsee tukea työkykyjohtamisessa
Keskusteluun osallistui myös Juho Mertanen, joka toimii työkykykyriskien ennakoinnin ja tutkimuksen asiantuntijapsykologina Ilmarisella.
”Julkaisemme pian tutkimuksen, johon osallistui noin 1300 esihenkilöä. He arvioivat tunnistavansa mielenterveyden ongelmia melko hyvin ja osaavansa ottaa asian puheeksi. He kuitenkin katsovat, etteivät varhaisen tuen mallit toimi arjessa kovin hyvin. Esimerkiksi prosessin epäselvyys, tuen puute ja korvaavan työn löytäminen voivat tuottaa ongelmia.”
Mertasen mukaan esihenkilöt arvelevat tunnistavansa työkykyongelmia. 80 prosenttia esihenkilöistä kohtaa lisäksi varhaisen tuen tilanteita muutaman kerran vuodessa tai harvemmin. Niinpä työkykyjohtamisen prosesseista ja käytännöistä ei tule useimmille esihenkilöille tuttua rutiinia. Esihenkilö tarvitsee siinä konkreettista tukea.
Isossa yrityksessä iso työ
ISS:llä työkykyjohtaminen on osa strategiaa ja arkityötä. Sen toteuttamiseen on rakennettu johdonmukainen malli käytäntöineen ja ohjeineen. Yritys panostaa paljon esihenkilöiden koulutukseen, mutta vielä tärkeämpää on heille tarjottu tuki. ISS:ssä se on päivittäistä.
”ISS on iso yritys, joka tarjoaa esimerkiksi ravintola-, turvallisuus- ja kiinteistön ylläpitopalveluita. Alallamme on paljon henkilöstön vaihtuvuutta. Työkykyjohtaminen onkin meillä iso työ, joka ei tule koskaan valmiiksi. Se merkitsee jatkuvaa perehdytystä, tahtotilan ilmaisua ja tukea esihenkilöille.”
Yrityksessä on rakennettu johdonmukaisesti puheeksi ottamisen ja välittämisen kulttuuria. Mielenterveydestä puhumisesta on tehty ISS:n työpaikoilla normaalia. Johtajien tulee toimia esimerkkinä tässäkin asiassa.
Älä jää yksin, pienyrittäjä
Suurin osa suomalaisista yrityksistä ja työpaikoista on kuitenkin pieniä.
”Jos muutaman ihmisen työyhteisössä yksi tai kaksi voi huonosti, se vaikuttaa koko porukan hyvinvointiin, työnjakoon, jopa toimeentuloon. Yrittäjä voi uupua pyörittäessään arkea kaikesta huolimatta”, pohti Pauliina.
Miten silloin johdetaan työkykyä?
”Jos olisin yksinäinen esihenkilö, verkostoituisin. Yrittäjillekin on paljon palveluita, jopa maksuttomia. Myös LinkedInistä voisi löytyä verkostoja ja keskustelukumppaneita, kun vaan nostaa rohkeasti esille toiveensa neuvoista tai sparrailuseurasta”, kannusti Sari.
Jos olet esihenkilö
- kohtaa ja ole läsnä
- toimi esimerkkinä siitä, että mielenterveydestä saa puhua työpaikalla
- jos huomaat työntekijällä mielenterveysongelmia tai vaikkapa vain aavistelet ensioireita, ota asia puheeksi rohkeasti
- muista, että sinun ei tarvitse olla erityistilanteiden ekspertti – pyydä tukea itsellesikin.
Jos olet johtaja
- muista, että työkykyjohtaminen tapahtuu sekä strategiassa että ruohonjuuritasolla
- huolehdi, että esihenkilöille on tarjolla tukea työkykyjohtamiseen joko omassa organisaatiossa tai vaikkapa työterveyshuollon kautta
- toimi esimerkkinä siitä, että mielenterveydestä saa puhua työpaikalla.
Yhteistyössä on vielä parannettavaa
Jotta hoito, kuntoutuminen ja työhön paluu onnistuisivat parhaalla mahdollisella tavalla, tarvittaisiin työpaikan ja työterveyshuollon ja vaikeammissa tilanteissa myös julkisen terveydenhuollon välistä yhteistyötä. Tämä ei kuitenkaan usein toteudu.
Työterveyshuollossa palveluntuottajia ja erilaisia sopimuksia on lukemattomia. On vaikeaa rakentaa kattavaa, johdonmukaista mallia eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön.
”Lääkärit on koulutettu diagnostisoimaan ja hoitamaan sairauksia. Ajatus työkyvystä ja sen arvioinnista on taka-alalla, sillä siihen ei ole osaamista eikä tarjolla ole koulutusta. Kun lääkäri haluaa auttaa, hän turvautuu liiankin helposti sairausloman määräämiseen”, sanoi Tuula.
”Ja jos kuntoutuksessa ei huomioida työhön paluuta, se ei myöskään tue työhön paluuta”, totesi Juho.
Onnistuneitakin esimerkkejä on, muistutti Tuula, mutta ne vaativat paljon työtä.
ISS on yksi niistä: yrityksen työkykyjohtamisen malli tuo yhteen kaikki toimijat työntekijän kuntoutumisen ja töihin paluun tueksi.
”Teimme ison työn työterveyshuollon kanssa, että saimme yhteistyön toimimaan. Nyt esimerkiksi työkykyneuvottelut aloitetaan entistä aiemmin, jolloin kierre päästään katkaisemaan ajoissa”, Sari kertoi.
Sillä on väliä, millaista tarinaa kerromme työstä
Tilaisuuden otsikko Hyvä paha työ kuvaa hyvin työelämästä käytävää keskustelua, kiteytti Juho.
”Julkisessa puheessa keskitytään työn haittoihin ja riskeihin. Voimavarojen ja työkyvyn vahvistamisen kautta päästäisiin yhdessä eteenpäin.”
Sari oli samaa mieltä: ”Valtamediassa julkaistaan työelämästä vain huonoja uutisia. Mutta kun juttelen meidän nuorten työntekijöidemme kanssa, heistä töissä on aika kivaa ja ihanaa. Eikö meidän pitäisi puhua työelämästä niin, että se loisi enemmän turvallisuutta kuin turvattomuutta!”
Sekä hyvää että huonoa kehitystä
Faktojen valossa tilanne on ristiriitainen. Suomalaisten tyytyväisyys esihenkilötyöhön kehittyy hyvään suuntaan. Kelan tilastoissa sairaspoissaoloista aiheutuneet kustannukset ovat laskeneet ja mielenterveyteen liittyvät poissaolot vähentyneet. Vaikka masennus on vähentynyt, ahdistuneisuus on lisääntynyt vuodesta 2016 alkaen.
”Syytämme ilmiöstä helposti koronaa, mutta ahdistusta aiheuttava yhteiskunnan muutos oli alkanut jo aiemmin ja se jatkuu edelleen. Älypuhelimet ja some eristävät ihmisiä toisistaan henkisesti. Yhteisöllisyys, sosiaalisuus ja kokemusten jakaminen ovat vähentyneet. Korona osaltaan korosti tätä kehitystä, kun eristyneisyys oli fyysistäkin”, totesi Tuula.
Työ harmeineen ja iloineen on elämää
Työhön liittyvät ongelmat ja uupumus ovat monelle samastuttavia ja siksi kiinnostavia, totesi Pauliina.
”Moni asia elämässä kuormittaa aina jonkin verran, myös työ. Miten voisimme olla sinut ja pärjätä tämän asian kanssa. Työhön liittyy huomattavasti enemmän myönteisiä kuin kielteisiä kokemuksia, mutta niistä puhumme vähemmän.”
Luodaan siis yhdessä keskustelua hyvästä työstä. Rakennetaan työpaikoilla ilmapiiriä, jossa mielenterveydestä puhuminen on arkea, ongelmat kohdataan yhdessä ja takaisin on aina tervetullut olo.
KIITOS KESKUSTELIJAT KEVASSA JA TEAMSISSA! Kevassa (vas) Eeva Mäkinen, Eija Hakari, Pauliina Mattila-Holappa, Eila Ruuskanen-Himma, Riitta Pihlajamäki, Sari Vainikkala, Tuula Metsä, Juho Mertanen, Timo Lehtinen, Marketta Rantama, Heli-Maija Nevala ja Irene Taavetti, kuva: Ari Himma.
Panelistien esittelyt
Tuula Metsä on psykiatrian erikoislääkäri ja Kevan johtajaylilääkäri. Hänellä on vakuutuslääketieteen ja psykoterapian erityispätevyydet, eMBA ja monipuolinen kokemus mielenterveyspalvelujen johtamisesta. Hän on työskennellyt ylilääkärinä ja palvelualuejohtajana sairaanhoitopiireissä sekä HUS:ssa Terapiat etulinjaan -toimintamallissa, perusterveydenhuollossa ja yksityisellä sektorilla. Tuula toimi myös sosiaali- ja terveysministeriön selvityshenkilönä työryhmässä, joka etsi ratkaisuja työikäisten mielenterveysongelmien ehkäisyyn ja hoitoon. Selvitys julkaistaan huhtikuussa 2026.
Pauliina Mattila-Holappa on Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija ja psykologian tohtori. Hän on työskennellyt monissa hankkeissa, joita yhdistää mielenterveyden edistäminen työpaikoilla. Pauliina johtaa Mielenterveyden työkalupakki -hanketta, jossa työpaikoille on tehty maksuttomia digityökaluja henkisen työhyvinvoinnin edistämiseen. Työkalut löytyvät osoitteesta työkalupakki.fi
Sari Vainikkala toimii ISS Palveluiden työhyvinvointijohtajana. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus työhyvinvoinnin kehittämisestä eri yrityksissä. ISS Palveluissa hänen johdollaan on rakennettu kattavat mielenterveyden tukimallit, joiden avulla mielenterveyssyistä johtuvia sairauspoissaoloja on saatu vähennettyä. ISS Palvelut on yksi Suomen suurimmista yksityisistä työnantajista, noin 7 400 työntekijän kiinteistö- ja toimitilapalveluyritys. Yhtiö on osa kansainvälistä ISS-konsernia, joka toimii yli 30 maassa.
Juontaja Riitta Pihlajamäki on työnohjaaja, journalisti ja Mieli Henkilöjäsenet ry:n hallituksen jäsen.
Lue lisää
Työkykyjohtaminen on tulevaisuusteko – hyödynnä valmiit työkalut ja rakenna mieliystävällinen työpaikka.
TEKSTI: Heli-Maija Nevala
KUVAT: Aloituskuva: Tekoäly/Midjourney/Eila Ruuskanen-Himma 2025 ja
tilannekuvat: Eeva Mäkinen
