Vielä joitain vuosikymmeniä sitten mielenterveys otettiin puheeksi, kun sen kanssa ilmeni haasteita. Puhuttiin ehkä mielisairaudesta mielenterveyden sijaan ja mielenterveyden ongelmien kanssa kamppaileva läheinen piilotettiin suljettujen ovien taa. Tästä on kuljettu pitkä matka tähän päivään, jolloin mielenterveydestä puhutaan yhä avoimemmin ja siihen liittyvää keskustelua käydään niin kahvipöydissä kuin valtakunnan medioissa. Yksi ikäryhmä jää kuitenkin usein keskustelujen ulkopuolelle: ikääntyneet. Suomen väestöstä yli 23 prosenttia ja Kainuussa jo yli 31 prosenttia väestöstä on 65 vuotta täyttäneitä (Tilastokeskus), joten pienestä ikäryhmästä ei ole kyse.
Elämän muutos- ja kriisitilanteet ovat tyypillinen syy mielenterveyden horjumiseen. Erään varttuneeseen ikään ehtineen herrasmiehen mukaan ”vanhuus on jatkuvaa muutosta”: oma tai kumppanin sairastuminen, kumppanin tai läheisen kuolema, toimintakyvyn heikentyminen, itsemääräämisoikeuden menetys, pakon edessä muutto omasta kodista… Montaa näistä muutoksista seuraa myös lamauttava yksinäisyys, joka kalvaa mieltä. Lisäksi vaikenemisen kulttuuri on Suomessa ollut niin vahva, että myös menneiden vuosien käsittelemättömät kriisit voivat nostaa päätään.
Kerta toisensa jälkeen kuitenkin kuulen työssäni, ettei esimerkiksi terveydenhuollossa kysytä miten jaksat tai voit. Monet muutokset iäkkään ihmisen psyykkisessä voinnissa laitetaan helposti fyysisten vaivojen tai neurologisten häiriöiden piikkiin, vaikka myös mielialan lasku voi oireilla kehollisesti voimattomuutena, kipuina tai unettomuutena. Mielenterveyttä voi vahvistaa kuten fyysistä kuntoa ja ennaltaehkäisevästi mielenterveystietojen ja -taitojen opettaminen on verrattavissa liikunta- ja ravitsemussuositusten jakamiseen.
Masennusoireilu, ahdistuneisuus tai pelot eivät kuulu vanhuuteen, vaan niitä voidaan lievittää muun muassa riittävällä tuella arjessa, ikäihmisen omia voimavaroja vahvistamalla, mielekästä tekemistä mahdollistamalla, sosiaalisia suhteita tukemalla ja tarvittaessa tarjoamalla keskustelutukea. Myös ikääntyneillä on oikeus nauttia elämästään sen sijaan, että viimeiset vuodet odotetaan lopulta koittavaa helpotusta.
MIELI Kainuun mielenterveys ry on parhaillaan mukana Mielen voimaa 75+ -vuotiaille -hankkeessa, joka tukee ikäihmisten mielenterveyttä silloin, kun elämä muuttuu. Tarjoamme keskusteluapua, vertaistukea ja koulutusta ikäihmisille – erityisesti heille, jotka kaipaavat tukea arjen haasteissa tai elämän taitekohdissa. Uskomme siihen, että jokainen ansaitsee tulla kuulluksi ja siksi rakennamme kohtaamisia, jotka kantavat.
Heli Kortelainen, kriisityöntekijä
MIELI Kainuun mielenterveys ry
