Mielenterveydestä puhutaan enemmän kuin koskaan, mutta samaan aikaan liian moni jää ilman apua sitä tarvitessaan. Kyse on oikea-aikaisuuden haasteista.
Moni kokee jäävänsä väliinputoajaksi, koska palvelujärjestelmässä ei ole tarjolla tukea, joka vastaisi ihmisten todellisiin tarpeisiin siinä hetkessä. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi yksinäisyys, huoli läheisestä tai erilaiset riippuvuudet.
On myös tilanteita, joissa keskusteluapua ei tarjota ennen kuin jokin muu ongelma on ensin ratkaistu. Tämä on lyhytnäköistä, sillä se johtaa pahoinvoinnin syvenemiseen ja ongelmien kasaantumiseen.
Pitkät hoitojonot vaikeuttavat monen mahdollisuuksia saada tarvitsemaansa apua riittävän ajoissa. Silti tiedämme, että mielenterveyden haasteita voitaisiin ehkäistä, jos tukea olisi saatavilla varhaisemmassa vaiheessa.
Nyt apua haetaan usein vasta silloin, kun tilanne on jo kriisiytynyt. Moni vähättelee omaa tilannettaan tai ajattelee, että joku toinen tarvitsee apua enemmän. Häpeä ja pelko arvostelusta voivat myös estää avun hakemisen.
On hyvä muistaa, että kriisit kuuluvat jokaisen elämään. Ne voivat liittyä elämänvaiheisiin, kuten eroon, työttömyyteen tai läheisen menetykseen.
Kriisejä ei tule laittaa paremmuusjärjestykseen. Se, mikä toiselle on pieni asia, voi toiselle olla suuri ja kuormittava.
Tutkimukset ja käytännön kokemus osoittavat, että keskusteluapu on yksi vaikuttavimmista tavoista ehkäistä ongelmien syvenemistä. Jo yksi keskustelukerta voi helpottaa oloa merkittävästi.
Julkisten palvelujen rinnalla myös järjestöillä on tärkeä rooli. Ne tavoittavat ihmisiä tilanteissa, joissa apua ei muuten ole saatavilla.
Esimerkiksi MIELI Kainuun kriisikeskus tarjoaa maksutonta keskusteluapua ilman lähetettä. Apua voivat hakea niin yksittäiset ihmiset, pariskunnat kuin perheetkin.
Meidän on vahvistettava koko palveluketjua, jossa jokainen saa apua sitä tarvitessaan. Kenenkään ei pitäisi joutua odottamaan apua ja tukea niin kauan, että oma tilanne kriisiytyy.
